Kulttuuripoliittinen selonteko ja taidekasvatus -seminaarin panelistit perkasivat selonteon sisältöä erityisesti lasten ja nuorten näkökulman kautta

Kulttuuripoliittinen selonteko ja taidekasvatus -seminaari järjestettiin Helsingin Oodissa 9.9.2024. Tilaisuuden järjesti Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Olin mukana kuuntelemassa antoisaa keskustelua striimauksen välityksellä.

Kulttuuripoliittinen selonteko tarjoaa näkymän Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämiselle. Selonteko sisältää tavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto antaa kulttuuripoliittisen selonteon eduskunnalle syyskaudella 2024.

Kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa, joka ulottuisi 2040-luvulle. Selontekoa seuraa myöhemmin laadittava toimeenpanosuunnitelma. Tavoitteena on, että 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Selonteon mukaan onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.

Seminaarin paneelikeskustelijoina olivat kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari (Helsingin kaupunki), taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho (Taike), professori Anniina Suominen (Aalto-yliopisto), toiminnanjohtaja Aleksi Valta (Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto) ja yliopistotutkija Tuulikki Laes (Taideyliopisto).

Paneelikeskustelussa kritisoitiin etenkin selonteosta puuttuvaa kriittisyyttä, sekä konkreettisten toimeenpanosuunnitelmien puutosta. Selontekoon toivottaisiin lisää täsmällisyyttä ja selkeyttä. Tämä toivottavasti näkyisi toimeenpanosuunnitelmassa. Keskustelussa käytiin hyvää ja johdonmukaista dialogia taidekasvatukseen ja sen saavutettavuuteen liittyen.

Tuulikki Laes totesi, että kun paljon puhutaan taloudesta ja välinearvosta, niin voitaisiin muistaa, että kulttuuri on ja se kuuluu kaikille. Laes kommentoi, että ilman elinikäistä taidesuhdetta mitään selonteon tavoitteista ei pystytä toteuttamaan ja taidesuhteelle pitää luoda pohja jo lapsuudessa. Hänen mukaansa peruskoulun olisi syytä olla Suomen suurin kulttuurikeskus, koska peruskoulu tavoittaa kaikki lapset.

Tuulikki Laes muistutti, että taide ja taidekasvatus sisältää ja saa sisältää myös epämukavuutta ja vaikeiden aiheiden käsittelemistä, eikä näiden tarvitse olla “pelkkää yhteisöllistä riemua”. Hänen mukaansa turvallisessa taidekasvatuksessa voidaan olla myös kriittisiä ja voitaisiin olla rohkeammin esimerkiksi rasismia vastaan.

Aleksi Valta kehotti kaikkia kulttuuritoimijoita ottamaan lukutaidon edistäminen vakavasti ja hyödyntämään taide- ja kulttuurisisältöjä lukutaidon ja medialukutaidon edistämisessä. Paneelikeskustelussa Henri Terho kertoi odottavansa parlamentaarista keskustelua selonteosta. Myös hänen mukaansa lukutaitoon ja medialukutaitoon pitää panostaa, sillä nämä ovat demokratian taustalla ja myös turvallisuuskysymys. Terho painotti, että kaikilla kansalaisilla tulee olla kyky erottaa valeuutiset oikeista uutissisällöistä.

Anniina Suominen kritisoi sitä, että tutkimus puuttuu selonteosta kokonaan. Hän myös kommentoi resurssien puutetta. Nykyisillä pienillä resursseilla on vaikea toteuttaa selonteossa mainittuja isoja asioita. Suominen myös kehotti pohtimaan, mitä voitaisiin oppia muualta maailmasta, jossa panostus on suurempaa. Suominen, kuten moni muukin panelisti, myös kritisoi sitä, että lapset ja nuoret näkyvät selonteossa hyvin rajatusti. Suominen suosittaa kaikille opetusasteille kaikkia taiteenlajeja osaksi opetusta. Myös Johanna Laisaari nosti esiin lapset ja nuoret ja heidän oikeutensa taiteeseen ja kulttuuriin, joka on olemassa ilman poliittista keskusteluakin. Laisaari toivoo, että saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kiitos Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio ja opetus- ja kulttuuriministeriö tilaisuuden järjestämisestä.

Nyt on ihan jokaisella mahdollisuus vaikuttaa taidekasvatukseen monen vuoden aikajänteellä, joten kannattaa jättää oma lausunto. Suomen sanataideopetuksen seura on jättämässä myös oman lausuntonsa.

Omat lausunnot kulttuuripoliittisen selonteon luonnokseen voi jättää 14.10. mennessä.

Jenni Skyttä-Forssell
Kirjoittaja on kuluvana syksynä harjoittelussa Suomen sanataideopetuksen seuralla

Lähde:
Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi 2040-luvulle Työryhmän työn pohjalta.