Kirjoitustaidon hiipumiseen löytyy täsmälääke

Puhumme paljon lasten ja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota myös kirjoitustaidon heikkenemiseen, joka on oleellinen osa sekä lukutaitoa että lukuintoa. Luku- ja kirjoitustaito ovat kriittisiä kansalaistaitoja, jotka avaavat oven tiedolle ja yhteiskuntaan osallistumiselle, ja jotka täytyy taata jokaiselle.

Täsmälääke kirjoitustaidon heikkenemiseen on onneksi jo olemassa. Kirjallisuudessa ja luovassa kirjoittamisessa on pitkä pedagoginen perinne Suomessa. Olemme maailman ainoa maa, jolla on lakiin kirjattu opetussuunnitelma sanataiteen taiteen perusopetuksesta. Sanataidekasvatuksen menetelmien tuntemus on kuitenkin edelleen heikkoa. 

Sanataide tarjoaa ainutlaatuisen foorumin harjoitella luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä ymmärtää sanojen merkitystä, tulkita tekstiä ja soveltaa sitä eri tilanteissa. Kun lapsia ja nuoria ohjataan osallistavin keinoin ja oman taiteellisen ilmaisun kautta, he motivoituvat lukemaan ja kirjoittamaan. Sanataidekasvatus on luku- ja kirjoitustaitoon liittyvän keskustelun ytimessä. 

Sanataiteen opetuksen tarkoituksena on, että jokainen löytää itselleen sopivan sanallisen ilmaisun tavan. Sanataiteen ammattilaisten tekemä kirjallisuuden yleisötyö on innostavaa ja sanataideopetuksessa osallistujat nähdään ensisijaisesti aktiivisina toimijoina, ei ainoastaan vastaanottajina. Sanataiteen menetelmin voidaan tarjota tukea lukutaidon kehittämisessä niin kouluille, päiväkodeille, perhe- ja nuorisotoimintaan, harrastuskentälle, maahanmuuttajille suunnattuun toimintaan, mielenterveyspalveluihin kuin erilaisiin hyvinvointipalveluihin. 

Kouluopetuksessa sanataidepedagogiikan menetelmien hyödyntäminen lisää intoa luovien tekstien kirjoittamiseen. Sanataideopettajat kouluttavatkin muun muassa opettajia sanataidepedagogiikassa. Luokanopettajan koulutuksessa tulisi kaikilla olla mahdollisuus perehtyä kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen opettamiseen samalla tavalla kuin musiikkipedagogiikkaan. 

Luku- ja kirjoitustaidon merkitys ja huoli taitojen heikkenemisestä ei heijastu sanataideopetuksen rahoitukseen, joka on riittämätöntä. Myös taiteenalojen välisessä vertailussa sanataide jää hännän mitan päähän muista. Vain yksi sanataidekoulu Suomessa saa valtionavustusta.

Sanataideopetus kaipaa kipeästi pysyviä rakenteita, kunnolliset resurssit sekä kirjallisuuden ja sanataidekasvatuksen ammattilaisten sitouttamista pitkäjänteiseen lukutaitotyöhön. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon ylläpitäminen ja lukuinnon lisääminen ei saa jäädä vain koulun tai väliaikaisten lukutaitohankkeiden vastuulle. 

Sanataidekoulut ja -yhdistykset ovat tehneet lukutaitotyötä jo 1990-luvulta alkaen. Tämä kokemus ja potentiaali kannattaa hyödyntää, kun tavoittelemme menestynyttä sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä, korkean osaamis- ja koulutustason Suomea.

Ninni Pehkonen, toiminnanjohtaja
Minttu Tervaharju, sanataidekasvattaja
Tiina Åhlgren, rehtori