Sanataiteen tekijät tutuksi

Sanataiteen ammattilaiset esittäytyvät Suomen sanataideopetuksen seuran uutiskirjeissä. Tältä sivulta löydät sekä heidän esittelynsä että heidän vinkkaamansa sanataidetehtävät.

Sanataiteen sammal soi sanoissa / Mia Lempinen

Taidetta Sanoin -hankkeen kirjastoalan opiskelijoiden koulutuksessa hassuteltiin myös maailmojen ja hahmojen parissa.
Kuva: Satu Mattila

Olen Mia Lempinen ja olen toiminut sanataideopettajana ja ohjaajana pääsääntöisesti Pirkanmaan alueella vuodesta 2017. Päädyin sanataidetyön pariin, koska lukeminen on ollut minulle aina ikään kuin hengittämistä ja sanojen synnyttämän taiteen äärellä olen kohdannut lukuisia tärkeitä ihmisiä. Olen myös saanut valtavan kirjon näkökulmia maailmaan ja elämään ylipäätään niin kirjoittajakoulutuksen kuin kirjallisuustieteen opintojen parissa. Kuulun Sanataideyhdistys Yöstäjän aktiiviseen hallitukseen. Vuoden 2023 Yöstäjän juhlavuoden parissa työskentely tuotti monen muun asian lisäksi mahtavan, erityisesti kouluihin sopivan sanataidetehtäväkokonaisuuden, Mielikutituspakan, sekä pian julkaistavan varhaiskasvatukseen suunnatun loruleikkipakan. Ylipäätään yhdistystoiminta mahdollistaa hurjan monenlaisten hankkeiden, tapahtumien ja työryhmien parissa työskentelyn.

Työssäni tapaan kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Vauvojen kanssa lorutellaan, päiväkodeissa lorujen lisäksi voidaan tehdä vaikkapa tarinoita tai loitsuja, kouluissa sukelletaan maailmoihin ja hahmoihin monien tekstilajien pariin ja aikuisten sekä ikäihmisten kanssa tehdään kaikenlaista sanataidetta. Pidän tällä hetkellä erityisen tärkeänä lukemista ja kirjoitustaitoja tukevaa sanataidetyöskentelyä. Sanataiteen tekeminen on tärkeä osa lukutaitoa, sillä sen avulla voidaan herättää kiinnostus hyvin monenlaiseen lukemiseen ja kasvattaa monilukutaitoa.

Syksystä 2023 kevääseen 2024 työskentelin Valkeakosken kirjaston Taidetta sanoin -hankkeessa, joka toi sanataideopetuksen peruskoulun kuudensiin luokkiin.

Koulutusyhteistyön sekä tapahtumatuotannon kautta hanke laajeni myös kirjastoalan opiskelijoille ja kaikille kirjastokävijöille. Kuudesluokkalaisten näyttelyyn kirjoitetut ja heidän valitsemansa mahtavat tekstit ovat esillä Valkeakosken pääkirjastossa 8.4.2024-11.5.2024.

Hankkeen sanataidetehtävä & kirjapaketti jää Valkeakosken kirjastoon Valkeakosken koulujen lainattavaksi. Tässä ohessa saatte pienen maistiaisen sanataidetehtäväkokonaisuudesta. Soikoon sammal sanoissa!

Saaristosukellus, kesto 5-10 minuuttia

Sukelletaan saaristoon, jonka ei lainkaan tarvitse olla tavallinen paikka. Sulje hetkeksi silmäsi, mieti merirosvoja, seikkailuja syvyyksiin, kohtalokkaita laavamyrskyjä, erikoisia leijuvia kalliolemmikkejä tai mikset sukeltaisi avaruusmeren syrjäisiin kolkkiin?

Tunnetko suolaisen tuulahduksen tai kuuletko laitureiden nitinän?
Sykkiikö merihirviön sydän jossain kaukana tai maistuuko saaristolaisjäätelö?

Aisti saaristoa mielessäsi vähintään puolen minuutin verran mahdollisimman monella aistilla.
Kirjoita sen jälkeen ylös mitä aistit. Kirjaa vähintään kolme adjektiivia, kolme substantiivia ja kolme verbiä perusmuodossa.

Millainen saaristosi on? Anna sille nimi sen mukaan mitä aistit yhdistämällä kaksi asiaa.
Esimerkiksi laava + laituri = Laavalaiturisaaristo, Avaruus + myrsky = Avaruusmyrskysaaristo tai lokki + luoto on Lokkiluotosaaristo.

Ota vielä kirjaamistasi sanoista satunnaisessa järjestyksessä adjektiivi + substantiivi + verbi ja lisää saaristosi nimi, esimerkiksi: ”Myrskyisä lokki liitää Avaruusmyrskysaaristossa.”

Lisätehtävä: Aloita keksimälläsi lauseella/säkeellä tarina tai runoa. Voit käyttää apunasi esimerkiksi Sanataideyhdistys Yöstäjän sivuilta löytyviä tarinakortteja tai Runorobottia.

Sanataiteen poluilla / Riikka Linjama

Kun Riikka meni ensimmäistä kertaa työterveystarkastukseen, terveydenhoitaja kyseli kysymyksiään ja pyysi sitten Riikkaan käymään vaakaan. Riikka ojentautui lapsena voikkakerhossa oppimaansa ojennukseen. ”Ja sitten puntarille”, sanoi terveydenhoitaja.
Kuva: Jemina Mäkipuro

Olen Riikka Linjama, Sanarattaan toiminnanjohtaja ja sanataideopettaja. Olen ollut Sanarattaan riveissä Sanarattaan alkuvuosista saakka. Olen päätynyt sanataidehommiin Outi Juurikaisen houkuttelemana. Istuimme viikottain MLL:n perhekerhossa tenaviemme kanssa ja jollain kertaa hän houkutteli minut Sanataidepolku-koulutukseen. Sitä polkua on riittänyt kahdeksantoista vuotta.

Jos et tiedä mikä se Sanaratas on, niin täältä pesee! Sanaratas ry on sanataidekasvatusta tukeva ja kehittävä järjestö, jonka tarkoituksena on levittää sanataideharrastusta Pohjois-Karjalassa ja luoda sille pysyvä toimintaverkosto. Sanaratas järjestää sanataideryhmiä ja -leirejä sekä kouluttaa ja rekrytoi sanataidekasvatuksesta kiinnostuneita opettajia. Sanaratas tekee yhteistyötä muun muassa Joensuun seutukirjaston ja Joensuun seudun kansalaisopiston kanssa. Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri käynnisti keväällä 2005 Sanaratas-hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää lasten ja nuorten sanataidekasvatusta koko maakunnassa. Hanke järjestyi vuonna 2006 Ukrin jaostoksi ja kalevalanpäivänä 2010 omaksi yhdistykseksi.

Sanataide sisältää erilaisia maailmoja ihmisestä ja iästä riippuen. Taiteenlajina se on vaihtoehto ilmaista itseään. Lempisanani on kätketty kesä, joka on äitini tapa kutsua lämpimiä voileipiä. Sanoilla leikkiminen, lukeminen ja harrastaminen ei mene hukkaan, sillä äidinkieli on tärkeä väline itseilmaisussa, koulussa, sosiaalisissa suhteissa, tunnetaidoissa ja työelämässä. Kaikki, jotka ovat tekemisissä kielen kanssa, rikastuvat sisältä päin.

Sanarattaalla on tällä hetkellä työn alla Sanataidejuhla Lukuviikolle. Juhlaan meillä onkin aihetta: Meillä oli tänä keväänä kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille. Saimme kilpailuun mukavasti osallistujia ja kustantajilta toinen toistaan ihanampia kirjapalkintoja. Sanataideviikolla starttasimme lukuhaasteet, perheille ja nuorille omansa. Nyt saamme Lukuviikolle saakka jännittää, saammeko yhtä mukavasti osallistujia haasteeseen kuin kirjoituskilpailuun. Sanataidejuhlassa palkitsemme osallistujat kirjailijavieraan kanssa.

Sanataidetehtävä 1)

Kirsi Kunnaksen runokaavaan on luotu seuraava runon tekemisen kaava:

Ensin ihmetellään. Mitä sinä ihmettelet? Kerro kaksi asiaa.
(Mitä varten on ripuli?
Mitä varten on rupilisko?)

Sitten keksitään hyviä vastauksia, jotka olisi kiva saada jotenkin rimmaamaan.

(Ripuli on mahan järistystä varten.
Rupilisko harvinaisuuden väristystä varten.)

Tämä on toiminut pienten lasten kanssa myös hyvin, silloin ei tarvi olla tuosta rimmaamisesta niin tarkka.

Mitä varten on viitta?
Mitä varten on huivi?

Viitta on kummittelemista varten.
Huivi on kaulan lämmittämistä varten.

Sanataidetehtävä 2)

Aikuinen (tai toinen lapsi) valmistautuu kynän ja paperin (tai tietokoneen) kanssa. Ja pyytää tosta kertomaan tarinan. Perinteisin sadutusohje on seuraava: Kerro satu (tai tarina). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, jos haluat.

Sanataidetehtävä 3)

Jos vanhempi lapsi tai aikuinen potee joskus tyhjän paperin kammoa, voit lahjoittaa hänelle aloituslauseen summittaisesti jostain kirjasta tai päästäsi. Toinen lause alkaa ensimmäisen lauseen viimeisellä sanalla. Samoin seuraava lause juuri keksityn lauseen viimeisellä sanalla. Yllättäin kirjoittaminen helpottuu eikä tekstistäkään tule niin hassun kuuloista kuin ohje ensinäkemältä vaikuttaa.